SOITTOKELLARISTA AREENOILLE
Satakunnan Kansa 23.4.2012
Johnny-Kai Forssell
Porin Työväen Soittokunnan juhlavuosi jatkui viihteellisellä konsertilla, jossa solistina oli tangokuningatar Jaana Lammi. Ohjelmisto jakaantui solistin ja orkesterin kesken tasaisesti, punaisena lankana Jaana Lammin hienot tulkinnat ja PTS:n vauhdikkaatkin instrumentaalinumerot.
Kapellimestari Heino Hännisen ote oli varma, ja se piti esitykset koossa alusta loppuun. Konsertin alkupuoli oli äänen avaamista, puolin ja toisin. Antonio Jobiminin Desafinadiossa Jaana Lammi oli jo varsin vapautunut, ja Epävireiset sydämet olivat vireessä orkesterin ja solistin yhteistyönä.
Tätä ennen oli saatu nauttia Pekka Kuntosen sykähdyttävistä saksofonisooloista, jotka toivat
mieleen tanssilavan ja SeppoRannikon legendaarisen yhtälön.
Jaana Lammin äänenkäyttö ja eläytyminen todistivat paneutumista esityksiin. Rohkenee jopa väittää, että hän korjasi myös Laila Kinnusen esitysten pienet, mutta harmittavat puutteet. Selkeää ja tasokasta solistityötä kruunasi hyvin hallittu äänenvahvistuksen tasojen balanssi.
Orkesterin huilurivistö lennätti ilmoille kuulaita säveliä, joita Jukka Rouvalin fagotti täydensi. Tarinan mukaan Poriin muuttanut entinen Oopperan fagotisti Rouvali oli ollut jo jossain vaihteessa valmiina lykkäämään fagottinsa saunan pesään, kunnes hänkin löysi paikkansa orkesterista.
Toinen puoliaika lähti vauhdikkaalla Priman Sing, Sing, Sing -teoksella. Rumpali Kimmo Nordström antoi teokselle tarvittavan Gene Krupa -annoksen, jollei vähän enemmänkin.
Mikko Haljoen sanoittama ja Rauno Lehtisen säveltämä Toiset meistä sai monet kuulijat kaivamaan nenäliinat esiin. Kansallisena vahinkona voidaan pitää sitä, ettei Haljoen kynästä irronnut enempää vastaavanlaisia sanoituksia.
Jykevän Afrikan sinfonian ja Tikanmäki-Leskisen Balladin jälkeen, kuin loppuhuipennuksina, kuultiin kenties laaja-alaisimman mestarin de Godzinskyn ja hänen löytönsä Harmony Sistersien kaunis Sulle salaisuuden kertoa mä voisin, Vihreät niityt sekä Hännisen orkesterille sovittama Siks’ oon mä suruinen.Tommi Paunosen sähkökitara täydensi puhallinsoittoa hyvin, basso puolestaan tuki tuubansoittoa mainiosti.
Nuoria soittajia tulee orkesteriin samassa suhteessa kuin vanhempia lähtee. Tämä on hyvä signaali siitä, että puhallinmusiikki voi Porissakin hyvin.
Vuosi 1887 on merkityksellinen työväenkulttuurin kahdeltakin saralta. PTS on maamme ensimmäinen työväen soittokunta ja Helsingin Ponnistus, joka perustettiin samana vuonna, on puolestaan ensimmäinen ja vanhin toimiva työväen urheiluseura.